Romulyyli-nimen tarina

Muutamia vuosia sitten,
kun olin vieläkin tumpelompi tietokoneen kanssa
kuin nykyään,
tyttäreni sanoi kerran,
että kyllä sinullakin,äiti, pitää olla oma SÄHKÖPOSTIOSOITE!
(Jotenkin aina vieroksuin tätä konetta..)
Selailin samalla jotakin lehteä,
ja silmiini osui koti täynnä kulahtaneita tavaroita
ja huonekaluja.
Tytär vain painosti,
että nyt se sulle tehdään!
"Mikä laitetaan nimeksi sähköiseen osoitteeseensi?
Jotain erillaista..".
Tokaisin, että "pistä vaikka Romutyyli".
Neroleimaus tyttären päässä;
"eikun Romulyyli,
sehän olet sinä, äiti!"
Sillälailla myös blogi sai nimensä.